Tänään tein mielenkiintoisen vierailun Denverin kaupungin pääkirjastoon. Denverin kaupungin alueella on noin 500 000 asukasta, suur-Denverin alueella asukkaita on noin 3 miljoonaa. Pääkirjasto sijaitsee vastapäätä Denverin taidemuseota sekä vinosti vastapäätä Denverin historiallista museota. Alueella sijaitsee myös Capiton Hill. Kirjastolla on 26 sivukirjastoa.
Pääsin kierrokselle Robin Filipczakin opastuksella, joka työskentele pääkirjastossa reference librarian nimekkeellä, eli tietopalvelun kirjastonhoitajana. Muumimukin ja Fazerin sinistä Suomesta tuliaisena saaneena hän kierrätti minua kirjastossa tunnin verran ja näytti parhaat paikat. Kävimme lasten ja nuorten osastolla, jossa oli kova vilinä. Kauniissa kirjastossa on hurja määrä tapahtumia ja lasten osastolla oli parhaillaan meneillään kirjailijavierailu.
Vanhin osa, joka huomenna sunnuntaina 11.2. klo 14 vihitään uudeksi nuorisotilaksi, on vuodelta 1957. Uusi osa on valmistunut vuonna 1995 ja sen on suunnitellut arkkitehti Michael Graves. Pääkirjaston sisääntulon lattia on upeaa Saksasta tuotettua kivilaattaa, jossa on vielä hyvin näkyvissä fossiileita. Atriumia ympäröi taiteilija Edward Ruschan upea muraali lännenvankkureineen ja kalliovuorineen.
Kirjastossa oli valtavat määrät näyttelytilaa. Upea ’osavaltio arkisto’ pitää sisällään historiallisia dokumentteja on aarreaitta alueella sukututkimusta tekevälle. Yläkerroksen keskellä oli aivan upea puinen rakennelma, jonka sanotaan edustavan alueen henkeä. Rakennelmasta voi nähdä rautatietä, öljynproaustornia sekä intiaanien tiipiä. Pääsin myös katsomaan erikoisuutta, The Legacy Table. Vuonna 1997 kokoontui yhteen kokoukseen Denverin kirjastossa melkoinen joukko, G7 mm. Bill Clinton, Boris Yeltsin, Jacques Chirac, Romani Prodi ja Tony Blair.
Kirjaston toiminta on vähintäänkin vaikuttavaa. Kuukausittain julkaistu lehti kerää jokaisen kirjaston tapahtumat yhteen. On satutunteja, IT-koulutuksia, uraohjausta ja CV-klinikkaa, kudontakerhoja, lukupiirejä, yhteiskunnallista keskustelua, veteraanien taideryhmä, askartelua, satutuokiota yhdistettynä joogaan, ja pari timanttia: Men With Beards Read Romance ja Defending the Constitution in the Age of Trump.
Poikkesimme hienoon makerspace tilaan, johon oli koottu valtavat määrät valmiita hyvin tehtyjä ohjeistuksia. Siellä opetellaan koodausta, suunnittelua, käsillä tekemistä, ompelua ja kuvaeditointia hyvillä varusteilla ja huikealla ohjauksella. Makerspacen yhteydessä opin uuden lyhennelmän: homago = hanging out, messing about, geeking out. Kirjastolla on apuja mm. lasten lukemiseen, opettajille tarjottaviin palveluihin ja uusille yrittäjille tarjottavia palveluja on kerätty yhdelle lipukkeelle.
Robin kiirehti kierroksemme jälkeen tapaamiseen opiskelijan kanssa, joka oli sopinut tapaamisesta kirjastonhoitajan kanssa saadakseen apua koulutehtävän tutkimusongelmaan. Robin Filipczakin työ sisältää paljon kouluissa käyntiä ja tässä tapauksessa kouluihin lähtee reference librarian, ei lasten ja nuorten kirjastonhoitaja. Päämäärä on erilainen. Hän tekee hartiavoimin töitä, ettei aina kun hän käy koululla hänelle kerrottaisi jotain muuta, kuin ”kiva, minäkin pidän paljon kirjoista”. Eli hyvin perinteinen kuva vallitsee yhä vaan yleisön mielissä, kaikesta huolimatta.
Pääkirjasto on myös palkannut kaksi sosiaalityöntekijää ja vartijoiden kanssa on kuuleman mukaan ”hyvä yhteistyö ja balanssi turvallisuuden sekä empatian puolessavälissä”. Syy tälle oli lauantaina Denverissä kristallin kirkas. Lunta pyrytti ja pakkasta oli -8 astetta: kirjaston asiakkaista merkittävä osa tänään oli kodittomia. Suomalaiselle näkymä oli hurja, sekä syvän surullinen samaan aikaan. Tunteeni kiehahtivat ja ajattelin, että monelle Make America Great Again on täysin merkityksetöntä sanahelinää. Asiaa on pahentanut myös Suomessakin uutisoitu opiodikriisi. Huumeiden käyttäjät saattavat käyttää perhehuonetta huumeiden kuluttamiseen, koska haluavat olla turvallisessa paikassa mahdollisen yliannostuksen sattuessa. Kaikesta huolimatta, he ovat asiakkaita ja Robin kyseli heidän vointia ohi kulkiessaan.
Viime vuonna pääkirjasto koki yhden kuolemantapauksen. Tästä alkoi epämiellyttävä mediamylläkkä, mm. salaa kuvatuin videoin ja muuta hassua. Jopa Denverin pormestari alkoi vihjailla, ettei paikka ole enää lapsiperheille sopiva. Robin oli tästä kovin tuohduksissaan, ja syystäkin. Hankaluudet eivät ole kirjaston luomia, mutta yhtenä organisaationa he auttavat kaikkia denveriläisiä monella tavalla.
Kirjaston keskikerroksessa oli 130 tietokonetta varattavissa erilaisilla henkilökorttivariaatioilla, koska kirjastokorttia varten tarvitaan kotiosoite. Yhdessä salissa pyöri toimintaelokuva, jota katseli täysi salillinen asiakkaita. Kirjasto tarjoaa kansalaisuus koulutuksia, ohjeistusta maahanmuuttajille, pyykkirekkaa ja tietokonetaitojen moninaisia kursseja. Vierailu teki vaikutuksen samalla, kun se samalla antoi, Robinin mukaan, kuvan jostain hyvin amerikkalaisesta ilmiöstä, kodittomuudesta. Mutta, onneksi meillä on kirjastot.