Päivätyöni digituen parissa on herättänyt paljon ajatuksia tulevaisuudestamme yhä digitalisoituvassa maailmassa. Viimeisin aiheeseen liittyvä kirjoitus löytyy Helsingin Sanomista, jonka 2.7. pääkirjoituksessa todetaan: ’Digiaika on myös uhka tasa-arvolle – ikäihmiset putoavat helposti kelkasta’. Kuten digitaalista tasa-arvoa alleviivatakseen, tämä pääkirjoitus on vain tilaajien luettavissa. Onneksi meillä on kirjasto, jonka ansiosta lehtiä voi lukea ilmaiseksi! Tulevaisuuden työ ja sen muuttumiseen johtavat teknologiset innovaatiot puhuttavat digituen ohella.
Vuoden 2018 Digibarometri julkaistiin kesäkuun alussa Se osoitti Suomen olevan kaupan digiratkaisuissa kilpakumppaneitaan jäljessä. Digibarometri keskittyy digitaalisen kaupan ratkaisujen arviontiin. Mutta siinä oli riittävästi oppimista myös muille aloille. Julkaisutilaisuuden paneeli totesi, että Suomessa on reagointikykyä, kun tilanteet tulevat eteen, mutta ennakointia ja proaktiivisuutta meiltä puuttuu. Mennään kun on ’vetoa’ ja ’imua’, mutta ns. ’työntö’ puuttuu. Eli emme ole trendisettereitä, mutta mennään perässä, kun kaikki muut ovat olleet jo tovin liikkeellä.
Digibarometrin julkistustilaisuuden paneelin mukaan ruotsalaisten panostus digipuolen ratkaisuissa on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Sama pätee myös kirjastoissa. Jo vuonna 2015 Ruotsin kansallinen kirjastostrategia toi esiin digiosaamisen haasteen kirjastoille. Tämän takia lanseerattiin strategiaohjelma Digitalt först, användaren i fokus. Rahallinen panostus kirjastoille on 75 miljoonaa kruunua kolmen vuoden aikana. Suomessa taas AUTA-hankkeen loppuraportin jälkeen todettiin, että kirjastojen perustehtävä ei digituen myötä muutu, eikä lisärahoitukseen näin ollen ole aihetta.
Strategian toimeenpanon alkaessa pyrittiin Ruotsissa nostamaan digiosaamisen tasoa. Tästä syystä Ruotsissa aloitettiin maanlaajuinen selvitys, jonka puitteissa on jo vuoden 2018 kevääseen mennessä kartoitettu yli 3000 ruotsalaisen kirjastoammattilaisen digitaalinen osaaminen. Tarkoituksena on kartoittaa kaikki Ruotsin yleisen kirjaston työntekijät, yhteensä noin 4800 henkilöä. Suomessa Turun kaupunginkirjasto on alueellista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona aloittanut samankaltaisen selvityksen. Projektisuunnittelijana toimii allekirjoittanut. Sama selvitys aloitettiin Ruotsissa jo kolme vuotta sitten. Tulevaisuuden digituen tarve Suomessa on tosin kirjastoissa ollut tiedossa jo vähintään viimeiset viisi vuotta ja ollut useasti puheenaiheena.
Kolilla 2017
Suomen 100 uutta mahdollisuutta julkaistiin huhtikuun lopussa. Päivi Jokitalo bloggasi raportista jo omassa blogissaan. Suomen 100 uutta mahdollisuutta –raportti on lähes tuskallisen laaja, mutta äärimmäisen kiinnostavaa luettavaa. Uudet teknologiat eivät juuri kalpene scifi-leffojen tarinoille. Pelkästään uusien teknologisten kehitysennusteiden takia raporttiin kannattaa tutustua. Sen perusteella valemedian tunnistaminen ja faktantarkistus tulevat olemaan tärkeitä kirjastoalalla. Tietopalvelu ei ole kuollut! The king is dead, long live the king!
Tekoäly on myös ollut paljon esillä mediassa, eikä syyttä. Reaktor ja Helsingin yliopisto ovat luoneet laajan tekoälyä käsittelevän verkkokurssin (MOOC = massive open online course), Elements of AI. Tavoitteena on kouluttaa yksi prosentti suomalaisia ymmärtämään tekoälyn perusteita. Osmo Soininvaara on ollut vetämässä hallituksen tekoälyraporttia, Tekoäly on uusi sähkö, jonka mukaan tulevaisuudessa miljoona suomalaista tarvitsisi viikon ajan jatko-koulutusta tekoälyn mahdollisuuksiin. Töitä häviää, mutta uusia syntyy. Myös tästä voi lukea yllä linkitetystä dokumentista ja myös tästä uutisesta.
Tulevaisuuteen näkeminen on haasteellista. Futurologi voi kertoa mahdollisuuksista tulkita tulevaisuutta, mutta on eri asia mitä me siitä opimme. Tärkeintä on kuitenkin utelias mieli, kiinnostus tulevaisuuden teknologisiin innovaatioihin, laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys, taito kiinnittää huomiota heikkoihin signaaleihin, katsoa koko kuviota kauempaa. Tai kuvitella olevansa Kolin huipulla, mistä avautuu laaja näkymä. Tulevaisuuden ennustaminen on helpommin sanottu kuin tehty, tiedän. Mutta vain sillä tavalla olemme valmiita nopeammin ja ketterämmin ottamaan vastaan tulevaisuuden meille heittämiä haasteita.